Hvor går grensa mellom lovlige og ulovlige ytringer?

Laakem toelhkestidh

Maahta geerve årrodh raasth buerkiestidh luhpies jïh luhpehts lahtestimmiej gaskem, jïh tjuara dejtie fïerhtene tsiehkesne vuarjasjidh. Gosse edtja vuarjasjidh mejtie akte vihties lahtestimmie lea luhpehts jallh tjuara dan åvteste bysvedh, tjuara aelkedh lahtestimmiem laaken damtsvæhtaj vööste goerehtidh.

Jis edtja maehtedh lahtestimmiem bæsvodh bysvehtslaaken § 185 mietie aassjoelahtestimmiej bïjre, ij leah nuekie lahtestimmie lea nåake, tjarke ov-sjiehteles jallh sååjrehke. Ij leah darhkh ajve baakoeh mah jeahtasuvvieh mah muenieh mejtie lahtestimmie lea luhpehts jallh ij. Aaj mennie ektiedimmesne lahtestimmie jeahtasovvi, dam muana.

Daate maahta geerve barkoe årrodh, jïh laakem jïh laakebarkoem lohkedh ij gaajhkh vaestiedassh vedtieh. Vuesiehtimmien gaavhtan ij leah naan jïjtse læstoe luhpehts baakoej jallh baakoetjïerti bijjeli. Dan åvteste riektie mij tjuara vuarjasjidh gusnie raaste jåhta.

Vuesiehtimmie Hålogalanden laakemaenniereakteste

Ij leah naan praksise jollemesreakteste saemielaavsemen bïjre, men dåapmoe Hålogalanden laakemaenniereakteste gååvnese mij maahta daajroem vedtedh.

Jaepien 2019 akte ovrehte 50 jaepien båeries ålma dööpmesovvi laavsemen gaavhtan saemijste, mij strijrie bysvehtslaaken § 185 vööste. Lahtestimmesne plaerien Avisa Nordlanden facebooksæjrosne, ålma gaskem jeatjah saemide buerkiesti goh bahhas saemieh, dållefrïehtije aanojh jïh klååvnegåårveldihkie hasjerïevhkestæjjah (samejævler, bålstinkende snyltere jih klovnekledde hasjrøykere). Almetje gie lij daan bieljelimmien duekesne pollisese, lij sïejhme lohkije plaereste.

Laakemaenniereakta lahtestimmide utni goh joekoen ov-vietseles jïh unnebevyörtegs saemiej vööste, jïh vuarjasji lahtestimmieh meehtin meatan årrodh «åvtelhaarvoeh lissiehtidh mejtie saemieh lin dååjreme gellie luhkie jaepieh». Tjåanghkan vuajneme reakta vïenhti lahtestimmieh lin kvalifiseereme narrahtihks jïh kruepies vueliehkåbpoe vuarjasjimmiem saemijste utnin.

Reakta tjïertesti lahtestimmie ij lij digkiedimmesne jallh politihkeles ektiedimmesne jeahtasovveme, jïh lij geerve tjaalegem jeatjahlaakan lohkedh goh aajkoe lij væssjojes jïh narrahtihks årrodh.

Reakta ålman argumenth heejhti lahtestimmie aajkojne utni luste årrodh, jïh lustesvoeteprogrammese vuesiehti gusnie plearoeh lahtestimmieh jeahtasovvin. Reakta mïeli guktie lahtestimmieh guarkeme sjidtieh lea mennie ektiedimmesne dah jeahtasuvvieh, jïh lahtestimmiesijjie gaskeviermesne lea mij akt jeatjah goh lustesvoeteprogramme.

Reakta aaj vihtiesti «Aamhtese lea lahtestimmiej bïjre saemiej bïjre goh etnihkeles dåehkie, jïh doh sïejhme hööptije krööhkemh leah joekoen vihkele. Laaken ulmie lea åvtelhaarvoeh nåhkehtidh viehkien prååsehke dåehkieh vaarjelidh aassjoen jïh sïerredimmien vööste».

Ålma dööpmesovvi «betinget» faangkegåatan 18 biejjieh, jïh böötem 15 000 kråvnine maeksedh.

Daate reaktanænnoestimmie ij naan ållesth faasitem vedtieh. Men maahta daajroem vedtedh magkerh lahtestimmieh saemiej bïjre mej åvteste maahta bysvedh. Dïhte aaj vuesehte jis aajkojne åtna luste årrodh dellie.

Lahtestimmieh teeman bïjre viertiestamme lahtestimmiejgujmie almetji bïjre

Jollemesreakta lea raasten bïejeme gaskem lahtestimmieh teeman bïjre jïh lahtestimmieh almetji bïjre. Lahtestimmieh teeman bïjre ij sïjhth bysvehtslaaken § 185 nualan båetedh aassjoelahtestimmiej bïjre, dan åvteste dagkeres lahtestimmie ryöknesåvva soptsestimmiereaktan jarngesne årrodh. Vihkele mijjieh maehtebe frijjelaakan gyhtjelassh seabradahken bïjre digkiedidh, vuesiehtimmien gaavhtan politihken, kultuvren jïh religijovnen bïjre. Lahtestimmieh mah leah akten jallh jienebi almetji bïjre, maehtieh bysvedh.

Lahtestimmieh teemaj bïjre maehtieh luhpehts årrodh jeatjah paragraafi mietie bysvehtslaakesne, vuesiehtimmien gaavhtan nærhtome aajhtoej vööste jallh nærhtome luhpehts dahkoej vööste haestedh. Jis daate såarhts meadtoe bysvehtslaakese lea aassjoen gaavhtan, dellie dïhte maahta striengkiesåbpoe bysvehtsem vedtedh.

Vuesiehtimmien gaavhtan, bysvehtslaaken § 185 ij sïjhth faamosne årrodh politihkeles lahtestimmide båatsoen bïjre. Men aajhtoeh, jallh haestemh bovtsh skaaroehtidh sijhtieh luhpehts årrodh.

Luhpie, men ij daarpesjh reaktoe årrodh

Naa stoerre bielie saemielaavsemistie sæjhta raasten nualan båetedh dïsse mij luhpie. Jalhts naakede lea luhpie jiehtedh, dellie ij daarpesjh reaktoe årrodh. Doh jeenjemes almetjh irhkemem, laavsemem jïh vesties gïeleåtnoem vuastalestieh dan åvteste daate ij hijven daepine vuajnelgh.

Laavseme mij lea laaken raasti sisnjeli maahta læjhkan nåake konsekvensh utnedh. Dan stoerre veahkan gaavhtan saemielaavsemistie sååjhtoe saemieh eah sïjhth meatan årrodh byögkeles soptsestallemisnie, jallh dah sijjen saemien identiteetem tjiekieh. Laavseme konsekvensh vadta dovne aktegsalmetjidie, dåehkide jïh abpe seabradahkese. Dan åvteste åejvieladtjh dïedtem utnieh ræhpas jïh feerhmeles byögkeles soptsestallemasse sjïehteladtedh. Gaajhkh mijjieh dïedtem utnebe saemielaavsemem hööptedh jïh nåhkehtidh.